Luontaisparannusta sata vuotta sitten

-Pauliina Aarva- Luonnollisuus ja luonnonmukainen hoito herättävät monissa ihmisissä positiivisia värähdyksiä. Toiset taas tulkitsevat nämä termit terveydenhoidon yhteydessä epälääketieteellisiksi. Näkemyseroilla on taustansa. Tutkija Suvi Rytty analysoi sadan vuoden takaista suomalaista luonnonparannusta artikkelissa Puoskarointia vai puhdasta auttamisen halua?  Se on julkaistu tuoreessa kirjassa Kiistellyt tiet terveyteen, jossa esitellään erilaisten hoitonäkemysten ja lääkintäjärjestelmien rakentumista ja legitimointipyrkimyksiä eri…

Kiistellyt tiet terveyteen

– Pluralistisissa lääkintäkulttuureissa potilaat valitsevat – niin menneisyydessä kuin nykyisin –  useiden lääkintäjärjestelmien välillä, eikä järjestelmästä toiseen ”hyppiminen” ole harvinaista. Potilaalle tämä ei ole ollut ongelmallista. Kiistely ”oikeasta” tiestä terveyteen on ollut ennen muuta eri lääkintäjärjestelmiä edustavien parantajien ja auktoriteettien murhe, kirjoittavat Hokkanen ja Kananoja.

Oletko päihteiden käyttäjän läheinen? Tule mukaan kirjoittajaryhmään

  – Kati Sarvela – Ilokseni olen tutustunut Elisa Auviseen, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa Sisäisen teatterin –kirjoittamisprosessista.  Saan läheltä seurata ja osallistua ”sparraajana” sekä avustavana kouluttajana hänen mielenkiintoiseen  tutkimusprojektiinsa.  Todellista poikkitieteellistä yhteistyötä, sanoisin.   Elisa auttaa kirjoitusryhmänsä jäseniä, päihdeongelmaisten läheisiä,  tiedostamaan eri puoliaan, minätilojaan.  Lisäksi Elisa tarjoa erilaisia live-tapaamisia  ja virtuaalisia vuorovaikutuksellisia kokemuksia,   joiden avulla…

Mindfulness-taitoja seniorityöhön: stressin hoito voi ehkäistä muistisairauksia

-Tiia Knuutinen- Tutkimusten mukaan stressi on merkittävä syy kognitiivisen tason lievään alenemiseen iäkkäillä, mikä voi puolestaan edesauttaa muistisairauksien kehittymistä. Yhdysvalloissa Albert Einstein College of Medicinen tekemässä tutkimuksessa todettiin, että hyvin stressaantuneilla henkilöillä oli yli kaksinkertainen riski kognitiivisen tason alentumiseen, kuin henkilöillä, jotka eivät olleet voimakkaasti stressaantuneita. Koska stressiä on mahdollista hoitaa, tutkimustulokset puhuvat sen puolesta,…

Keholähtöinen terapia masennuksen hoidossa

– Karita Palomäki – Iltalehti uutisoi 17.5.2017 masennuksen valtavista kuluista yhteiskunnalle. Esimerkiksi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen aiheuttaa Suomelle vuosittain miljardikustannukset. Vain noin puolet masentuneista on minkään hoidon piirissä (ml. lääkitys) ja vielä harvempi saa psykoterapiaa. Em. artikkelissa pääpaino olikin psykoterapian saatavuuden pohdinnassa. Masennus määritellään tyypillisesti psyykkiseksi sairaudeksi. Silti, niin kuin kaikkia sairauksia, myös masennusta tulisi…

Katselen elämää uudesta näkökulmasta

– Susanna Hänninen – Lastenhuoneemme seinällä oli 1980 – luvun alussa Sarah Kayn juliste, jossa luki: ”Joskus on hauska katsella elämää uudesta näkökulmasta.” Lause osui usein silmiini ja muistan miettineeni sen sisältöä. Julisteen tytön ilme ja olemus kuvaavat hienosti sitä pientä, vastaanottavaista, hämmentynyttä, kilttiä ja tottelevaista minua, joka olin tuohon aikaan. Kaikki ulkopuolelta syötetty tieto…

Uusi facebook-sivu -Traumainformoitu sote

Uudistuva-verkostossa (Uudistuva Terveydenhoito) on terveydenhoidon ammattilaisia, jotka ovat erityisen kiinnostuneita ja paneutuneita psykologisiin traumoihin sekä niiden terveysvaikutuksiin. Koska aihepiiri on om, erityinen ja moniammatillinen osaamisalueensa,  päätimme perustaa oman facebook-sivun juuri  tälle teemalle.  Täältä löydät sivumme. Tavoitteemme on  facebook-sivullamme ”Traumainformoitu sote”,  avata laajempi moniammatillinen dialogi traumojen vaikutuksesta yksilölliseen ja yhteisölliseen kokonaisvaltaiseen terveyteen. Yhteisesti jakamamme käsitys on, että  jos…

Lisää myötätuntoa työpaikoille – tutkimukset lupaavat sitoutuneempia työntekijöitä

– Tiia Knuutinen – Osallistuin 20.4.17 Hankenin kauppakorkeakoulun järjestämälle luennolle “Awakening compassion at work”. “Myötätuntotiede”, The Science of Compassion on ollut tutkimuksen kohteena Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa jo vuosia. Yliopiston tutkijatohtori Monica Worline oli kertomassa myötätunnon positiivisista vaikutuksista työelämässä ja markkinoimassa aiheesta hiljattain julkaistua kirjaa. Juuri ennen luentoa olin istunut kampaajan tuolissa lukien Gloria-lehteä. Lehdessä oli…

Sote-ammattilaisten traumapuuro

– Kati Sarvela – Jokaisella meistä on oma traumahistoriamme. Suomeksi sanottuna sama asia:  kaikki meistä joutuvat syömään elämänsä aikana hetkittäin traumapuuroa.  Ammattiauttajat ovat saaneet minuutta pirstovia kolhuja siinä missä heidän potilaatkin.   Meillä kaikilla on kiintymyssuhdetraumoja: jokainen meistä on saanut enemmän tai vähemmän epätäydellistä vanhemmuutta ja sen mukanaan tuomaa turvattomuutta. Lähes kaikilla meistä on yksittäisiä…

Plasebo – mysteerimies?

-Pauliina Aarva- Psykologian apulaisprofessori  Alia Crum (oikealla) Stanfordin yliopistosta sanoi: “Placebo is an International man of Mystery.” Kuvassa vasemmalla professorit  Karin Meissner ja Andrew Geers. Plasebo (lume) on kuin mysteerimies. Se vaikuttaa, mutta vaikutusmekanismeja ei tunnetta. Mutta jos plasebovaikutus, jota kutsutaan myös tunnelmaefektiksi, hoivavaikutukseksi, tilannevaikutukseksi  tai merkitysvaikutukseksi, ymmärretäänkin hoitotilanteen, hoitosuhteen ja kommunikaation näkökulmasta, mysteeriys hälvenee….

Terveyden vai sairauden hoitamista?

– Karita Palomäki – Kollegani ja entisen työkaverini blogikirjoitus herätti hiljattain minut tämän tärkeän kysymyksen äärelle: miksi terveydenhuolto edelleenkin on painottunut sairaanhoidollisiin toimintoihin ja jo syntyneiden oireiden helpottamiseen? Fysioterapian puolella ilmiö on omanlaisensa. Edelleenkin joidenkin ihmisten mielikuvat fysioterapiasta ovat yksipuolisia, monet mieltävät fysioterapeutit esimerkiksi hierojiksi. Hieronta toki on (hyvin pieni) osa koulutustamme, mutta perustehtävämme on kuitenkin edistää…

Eheyttä minän monista puolista

– Kati Sarvela – Freudilainen ihmiskuva, jossa ajatellaan minuuden muodostuvan egosta, idistä ja superegosta on auttamattomasti vanhentunut. Sen sijaan yhä useammat suuntaukset käsittävät ihmisen moniosaisena tai -tilaisena sosiaalisena kehomielellisenä kokonaisuutena. Osiamme kutsutaan monin eri nimin. Ne voivat olla minätiloja, mielen tiloja, kokemustiloja, erilaisia puolia, osia tai osapersoonia. Tietoisuustaitojen yhteydessä kutsun niitä nykyään kokemustiloiksi, koska ne…