-Tiia Knuutinen-
Tutkimusten mukaan stressi on merkittävä syy kognitiivisen tason lievään alenemiseen iäkkäillä, mikä voi puolestaan edesauttaa muistisairauksien kehittymistä. Yhdysvalloissa Albert Einstein College of Medicinen tekemässä tutkimuksessa todettiin, että hyvin stressaantuneilla henkilöillä oli yli kaksinkertainen riski kognitiivisen tason alentumiseen, kuin henkilöillä, jotka eivät olleet voimakkaasti stressaantuneita.
Koska stressiä on mahdollista hoitaa, tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että iäkkäiden henkilöiden stressin hoito voisi hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä tai jopa ehkäistä sitä.
Usein stressiä ei osata yhdistää iäkkäisiin ihmisiin. Stressiä pidetään työikäisten ja ruuhkavuosien keskellä elävien aikuisten ongelmana. Pitkään seniorityötä tehneenä olen nähnyt, mitä stressi tarkoittaa ikäihmisten maailmassa. Taloudelliset ongelmat ovat suuri syy kenen tahansa stressitason nousuun. Kalliiden asumis-, sairaanhoito- ja lääkekulujen kattamiseen ei aina pieni eläke riitä. Maailmassa, jossa kaikki tieto on siirtynyt “nettiin”, aiheuttaa stressiä ikäihmisten keskuudessa. Asioiden hoitamisesta on tehty niin monimutkaista, ettei iäkäs ihminen selviydy niistä itsenäisesti. Lähipiirissä ei välttämättä ole ketään, joka voisi tai ehtisi auttaa. Senioreilla voi olla myös suuri huoli omasta tai läheisen terveydestä, huoli omasta pärjäämisestä niin fyysisesti kuin taloudellisesti sekä suuria suruja, kun luonto karsii läheisiä ympäriltä.
Kyllä, iäkkäilläkin on stressiä, eikä läheskään niin paljon mahdollisuuksia hoitaa sitä, kun meillä työikäisillä.
Amerikkalaisen lääketieteen emeritusprofessorin Jon Kabat-Zinnin kehittämää MBSR- eli Mindfulness-based stress reduction-menetelmää voidaan hyödyntää ja soveltaa myös ikäihmisten parissa. Harjoitukset koostuvat erilaisista meditaatio- ja läsnäoloharjoituksista, joita voidaan tehdä tuolilla istuen tai makuuasennossa. Lempeät ja kevyet Mindfulness-joogaliikkeet sopivat myös iäkkäille ja ovat sovellettavissa myös tuolilla istuen tehtäviksi. Mindfulness-harjoittelu olisi hyvä aloittaa ennen muistisairauden alkamista tai viimeistään aivan sairauden alkuvaiheessa, jotta henkilö on kykenevä osallistumaan harjoituksiin. Tutkimusten mukaan Mindfulness-harjoitusten yhdistäminen lääkehoitoon voi hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä sairauden alkuvaiheessa.
Mindfulness-taitoja voidaan hyödyntää myös senioreiden kanssa, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus. Tällöin läsnäolon taidoista hyötyvät erityisesti hoitajat ja omaishoitajat. Lisääntynyt läsnäolontaito, ymmärrys omia ja toisen tunteita kohtaan sekä lisääntynyt myötätunto, mahdollistavat muistisairaan asiakkaan tai omaisen aidon ja lempeän kohtaamisen. Mindfulness kehittää kykyä kohdata ja hyväksyä omia tunteita sekä auttaa hoitajaa tunnistamaan omia voimavarojaan. Kärsivällisyys lisääntyy niin itseä kuin muistisairasta asiakasta kohtaan.
Suomessa on tehty tutkimus, jossa tietoisuustaitojen harjoittamisen vaikutusta seurattiin ikääntyneillä sydänpotilailla. Korteniemen ja Tuomisen mukaan potilaiden psyykkinen elämänlaatu parani tilastollisesti merkittävästi verrattuna kontrolliryhmässä tapahtuneisiin muutoksiin. Tietoisuustaitoja harjoittaneeseen koeryhmään osallistuneista 70,4% koki positiivisen muutoksen psyykkisessä elämänlaadussa. Tutkimuksessa saatiin selvää näyttöä siitä, että tietoisuustaitojen harjoittamisella voidaan aikaansaada sydänpotilaiden elämänlaadun paranemista erityisesti psyykkisten tekijöiden osalta.
Olen itse harjoittanut ja opiskellut Mindfulness-menetelmää vuodesta 2010 alkaen. Edellisessä työssäni sosiaaliohjaajana Helsingin kaupungin palvelukeskuksessa ohjasin Mindfulness-harjoituksia seniori-ikäisille asiakkailleni. Vaikka “Mindfulness”-sana oli monellekin vieras, kiinnostus harjoituksia kohtaan oli suurta. Asiakkaat kokivat tarvetta saada apua mm. huolehtimiseen, stressiin, surun käsittelyyn, univaikeuksiin ja kipujen sietämiseen. Viiden viikon mittaisten kurssien jälkeen asiakkaat kertoivat kirjallisissa palautteissa mm. saaneensa apua nukahtamisongelmiin, kivun lieventymiseen, keskittymiseen ja harjoituksen saavan aikaan rauhallisen ja rennon olon. Harjoitukset olivat pidettyjä ja koettiin hyödyllisiksi. Useat asiakkaat tekivät annettuja harjoituksia myös kotona. Suurin osa asiakkaista toivoi jatkokurssia ja lisää yhteisiä harjoituskertoja.
Seniorityössä tarvitaan uudenlaisia työkaluja, joilla voimme edistää iäkkäiden henkilöiden mielen hyvinvointia. Yhtälailla mielen hyvinvoinnin työkaluja tarvitsevat hoitajat ja omaishoitajat. Keinoja stressinhallintaan ja tunteiden käsittelyyn. Tutkimusten mukaan Mindfulness on tähän sopiva keino.
Artikkelin kirjoittaja Tiia Knuutinen on tehnyt pitkään seniorityötä hoitajana sekä sosiaaliohjaajana. Lisää tietoa kirjoittajasta: www.hellamieli.fi
Lähteet:
Tietoisuustaitojen harjoittamisen vaikutus iäkkäiden sydänpotilaiden elämänlaatuun. Korteniemi P. ja Tuominen S., tutkimustulokset julkaistu Gerontologia-lehdessä 28 (2), 2014.
Adding Mindfulness to meds helps Alzheimer’s patients
https://goamra.org/adding-mindfulness-to-meds-helps-alzheimers-patients/
Stress in older people increases risk for pre-Alzheimer’s condition
artikkelin kuva: Shutterstock
Uudistuva terveydenhoito 
Mielenkiintoinen artikkeli. Olen tasan samaa mieltä uusien keinojen tarpeellisuudesta. Olennaista on, että ne uudet keinot tulevat mukaan jo opiskeluvaiheessa. Omatoimiset kirjanoppineet eivät aina ole lopulta parasta mahdollista.
Stressiä aiheuttaa monelle myös yksinäisyys. Jos suuri osa elämästä tapahtuu neljän seinän sisällä ilman ihmiskontakteja, on aikalailla yleistä, että stressitaso on korkealla. On eri asia olla yksin omasta tahdosta kuin olosuhteiden takia. Tähän osaan tulee kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Olen vakuuttunut siitä, että yksinäisyyden poistaminen auttaa monia stressittömämpään elämään.
TykkääTykkää