Keholähtöinen terapia masennuksen hoidossa

– Karita Palomäki –

Iltalehti uutisoi 17.5.2017 masennuksen valtavista kuluista yhteiskunnalle. Esimerkiksi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen aiheuttaa Suomelle vuosittain miljardikustannukset. Vain noin puolet masentuneista on minkään hoidon piirissä (ml. lääkitys) ja vielä harvempi saa psykoterapiaa.

Em. artikkelissa pääpaino olikin psykoterapian saatavuuden pohdinnassa. Masennus määritellään tyypillisesti psyykkiseksi sairaudeksi. Silti, niin kuin kaikkia sairauksia, myös masennusta tulisi tarkastella myös sosiaaliselta, fyysiseltä ja henkiseltä tasolta.

Terveyskirjaston Masennus-artikkelissa kirjoitetaan seuraavasti:

Varsinaisissa masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita.

Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä sekä kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä.

Masennus voi käynnistyä monista eri tekijöistä; psykososiaaliset ja perinnölliset tekijät sekä elämäntilannestressi lienevät merkittävimpiä masennuksen synnyssä. Fysioterapeuttina haluan kuitenkin nähdä sairauden myös kehon tasolta. Mitä syvemmäksi masennus kehittyy, sitä voimattomampi keho on. On vaikea nousta aamuisin ylös, syödä aamupalaa tai käydä suihkussa. Keho voi myös olla turtunut kaikille muille tuntemuksille kuin mielen tason voimattomuudelle ja toivottomuudelle. Masennuksen kuopasta on vaikea nousta ylös, tämäkin vertauskuvallinen lause jo itsessään sisältää kehollisen näkökulman.

Masentunut ihminen voi myös kärsiä kivuista ja jos näin on, kivut vielä entisestään lisäävät masennusta, mikäli niihin ei voi itse millään tavoin vaikuttaa. Monilla masennus voi alkaa kroonistuneen kivun seurauksena. Pitkittynyt vaikea kipu johtaa jonkinasteiseen masentuneisuuteen jopa 60 – 80 % potilaista.  Kaikkien näiden syiden vuoksi olisi tärkeää sisällyttää masentuneen kuntoutukseen myös kehollisia terapiamuotoja.

Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian viitekehys ja virallisen terveydenhuollon terapiasuuntaus, jossa kohdataan asiakas kokonaisvaltaisesti ja arvostavasti sellaisena kuin hän on. Psykofyysinen fysioterapia sisältää perinteisten fysioterapiamenetelmien lisäksi myös sellaisia menetelmiä, joiden tavoitteena on kehotietoisuuden ja sitä kautta omien voimavarojen lisääminen. Sitä kutsutaankin kokemuksellisen oppimisen prosessiksi.

Liikunta on tutkimusten kautta todettu vähintään yhtä hyväksi hoidoksi lievän ja kohtalaisen masennuksen hoidossa kuin lääkitys. Psykiatri Sami Leppämäen artikkelissa mainitaan, että neljä kuukautta säännöllistä liikuntaa, kolmekymmentä minuuttia kolme kertaa viikossa, osoittautui Blumenthalin ym. (1999) tutkimuksessa depressiopotilaille yhtä tehokkaaksi hoidoksi kuin masennuslääke sertraliini ja yllättävää kyllä samanveroiseksi kuin liikunnan ja sertraliinin yhdistelmä. Bapyakin ym. (2000) tutkimuksessa seurantavaiheessa puoli vuotta tutkimuksen jälkeen relapsin riski oli lähes puolta pienempi niillä, jotka olivat jatkaneet säännöllistä liikuntaa vähintään 50 minuuttia viikossa. Huomioitava löydös oli myös se, että liikuntaryhmässä olleet voivat seurannassa paremmin kuin masennuslääkettä käyttäneet. Tutkijoiden tulkinta oli, että potilaan aktiivinen rooli sairauden voittamisessa liikunnalla on minäkuvalle myönteisempi viesti kuin »passiivinen» lääkkeiden käyttö.

Psykofyysinen fysioterapeutti on kehotietoisuuden ja liikkeen ammattilainen, joka voi tukea masentunutta löytämään aidon kehontuntuman ja liikkumisen ilon. Kehotietoinen liike voi olla mukana missä tahansa: kävellessä metsässä, uidessa, kuntosalilla tai joogassa. Yksinkertaisten liikeharjoitusten, terapeuttisen kosketuksen ja erilaisten stressinsäätelyharjoitteiden avulla masentuneen ihmisen mieli alkaa kehon kokemusten kautta avautua uudelle. Hengityksen tiedostaminen avaa omalla tavallaan uuden kontaktin kehoon ja voimavaroihin. Kun keho alkaa sopivassa määrin energisoitua, tämä auttaa nousemaan masennuksen syvästä kuopasta.

Psykofyysisestä fysioterapiasta voit lukea lisää Psykofyysisen fysioterapian yhdistyksen sivuilta: www.psyfy.net. Mahdollisuus käydä rinnakkain psykofyysisessä fysioterapiassa ja psykoterapiassa on monen asiakkaan kokemuksen mukaan ollut paranemista edistävää.

Kirjoittaja Karita Palomäki on psykofyysinen fysioterapeutti ja NLP-työnohjaaja. Voit lukea lisää Karitan palveluista täältä: www.mieliliike.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s