Rohkaiseva viesti terveydenhuollon murroksessa

– Kati Sarvela –

Ellen Langerin hyväksyvän läsnäolon sanomaa terveydenhoitoon

Olen hämmentyneenä seurannut sotekeskustelua, jossa puhutaan kauniita sanoja uudesta järjestelmästä ja sen asiakas- ja potilaslähtöisyydestä. Silti missään en ole nähnyt, miten tätä asiakaslähtöisyyttä järjestelmässä toteutettaisiin. Itse näen,että asiakaslähtöisen työskentelyn ytimessä ei ole käypähoitosuositukset, vaan tietoinen hyväksyvä läsnäolo (mindfulness). Kun luen Ellen Langerin kirjoja, olen tästä entistä vakuuttuneempi.

Mitä on mindfulness hoitamisessa?

Tällä kertaa keskityn Harvardin yliopisoton pitkäaikaisen sosiaalipsykologian professorin Ellen Langerin ajatuksiin liittyen lääketieteeseen ja ihmisen hoitamiseen.

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness on Langerin mukaan aktiivinen mielen tila, jolle on tyypillistä pienen pienten erojen havaitseminen, joka on seurausta siitä, että

1) ihminen on läsnä tässä hetkessä ja

2) hän on herkkänä asiayhteydelle ja näkökulmalle sekä häntä

3) ohjaa (ei hallitse) säännöt ja rutiinit.

Mielellinen poissaolo (mindlessness) on passiivinen mielentila, jossa ihminen nojautuu vanhoihin rakentamiinsa luokitteluihin. Tällöin

1) menneet kokemukset ajavat yli tämän hetken ja

2) olemme kiinnittyneenä yhteen näkökulmaan, josta on tullut ansamme ja

3) säännöt ja rutiinit hallitsevat käyttäytymistämme sen sijaan, että ne ohjaisivat käyttäytymistämme.

Mindfulness ja lääketieteen murros

Ellen Langerin mukaan lääketiede on parhaillaan murrostilassa. Yhä useammat alan ammattilaiset, kuten onkologit (syöpälääkärit), tajuavat mielen ja kehon samuuden.  Kun Langer puhuu mielestä, tarkoittaa hän aina samalla myös kehoa, koska niitä on hänen mukaansa mahdotonta erottaa toinen toisistaan.

Langer kritisoi monia asioita menneen ajan, monin paikoin vielä valtaa pitävässä,  lääketieteessä. Seuraavassa muutama esimerkki.

Kun ihminen syöpähoitojen jälkeen on terve, puhutaan usein ”remissiosta”. Sillä tarkoitetaan sitä, että sairaus ei ole aktiivisessa vaiheessa ja sairaus voi palata. Langer kiinnittää huomion siihen, että se on sama kuin puhuttaisiin esimerkiksi flunssan remissiosta. Hänen mukaansa sillä, että lääkäri puhuu syöpään sairastuneelle sairauden remissiovaiheesta, luodaan sairaudesta helposti itseään toteuttava ennusta (Älä luulekkaan olevasi terve!).

Hän väittää olevan näyttöä, että syöpä palaa helpommin, mikäli ihminen odottaa sen palaavan. Kun siis uskot olevasi parantunut syövästä, todennäköisimmin syöpä ei tule takaisin, kuin henkilöillä, jotka  elävät sairauden ”remissiovaiheessa”.

Langer väittää, että syövästä toipuminen ei ole mikään tieteellinen empiirinen kysymys. Kukaan meistä ei tiedä koska kuolee, ja siksi kannattaa elää hyväksyvästi läsnäollen vain tätä hetkeä. Lääketieteen ennusteet eivät anna mitään tietoa siitä, kuinka sairaus sinun kohdallasi eteenee. Et hyödy siitä, että visioit kuolevasi, tai kadut elämätöntä elämääsi.

Lääketieteessä usein käytetylle syövän viiden vuoden säännölle ei ole mitään tieteellistä vahvistusta. Ei ole ollenkaan järkeä stressata viittä vuotta  kontrolleissa ja kokea elävänsä sairauden remissiovaihetta, kun tällaisen olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. Hänen mukaansa voit pitää itseäsi terveenä, niin kauan kuin merkkejä sairaudesta ei ole. Flunssastakin ollaan tervehdytty niin kauan kuin sinulla ei ole flunssan oireita.

Langerilla on sanottavansa myös stressiin. Moni luulee, että elämässä on ikäviä tapahtumia, jotka automaattisesti aiheuttavat stressin. Kun elämässäsi on nämä ja nämä tapahtumat, sairastut todennäköisesti stressiin ja luultavasti myös vähitellen masennukseen. Meillä on esimerkiksi valta-ajattelumallina, että mikäli ihmisellä on vakava sairauskokemus, sydänkohtaus tai syöpädiagnoosi, se automaatisesti aiheuttaa stressin. Tämä ei kuitenkaan pidä Harvardin yliopiston pitkäaikaisimman professorin, Langerin mukaan välttämättä paikkansa.

Stressi ei ole seurausta tapahtumasta, vaan se on seurausta ottamastasi näkökulmasta. Kun näkökulmasi ikävään tapahtumaan on hyväksyvästi läsnäoleva (mindful) ikävän tapahtuman stressaavuus katoaa. Hän jopa väittää, että monet vakavasti sairastuneet ovat jonkin ajan kuluttua sairaudestaan jopa vähemmän stressaantuneita, koska he ovat tiedostaneet elämän katoavaisuuden ja he ovat alkaneet elää. Sairaus voi olla positiivinen asia, joka johtaa luovuuden avautumiseen ja aidompaan oman näköiseen elämään.

Ongelma Langerin mukaan tietty on, että kun et elä tässä hetkessä hyväksyvästi läsnäolevaa elämää, et ole havainnoimassa tätä, mikäli et osaa olla tietoisen hyväksyvästi läsnä elämässäsi. Kun saat itsellesi hyväksyvän läsnäolon taitoja, alat huomaan hetket, jolloin olet mielellisesti poissaoleva. Ihmiset usein pelkäävät hyväksyvän läsnäolon mukanaan tuomaa epävarmuutta, elämän ennakoimattomuutta.

Silti se, että asiantilat muuttuvat ajan kanssa on vääjäämätön osa todellista elämää. Tietoisen hyväksyvästi läsnäoleva tapa olla on siis realismia. Tavallisesti ihmiset, jotka elävät henkisesti poissa olevaa elämää, haluavat varmuutta tietää, mitä tapahtuu seuravaksi. Elämän hauskuus on Langerin mukaan juuri siinä, että emme ikinä tiedä mitä kulman takaa tulee vastaan.

Mindfulness on myös keino vanhenemisen ehkäisyyn. Ellen Langer teki 70-luvulla kuuluisat kokeensa, joissa hän käänsi aikaa vanhuksilla taaksepäin. Täältä löytyy New York Timesin artikkeli kirjasta. Joka tapauksessa tällä kalenterinsivujen kääntämisellä (vanhukset siirrettiin 70-luvun elämästä 50-luvun retriittiin) taaksepäin oli merkittäviä terveysvaikutuksia. Vanhusten kuulo parani, näkö parani, muisti parani, terveyttä mittaavat monet laboratorioarvot paranivat ja kognitiiviset kyvyt lisääntyivät.

51k4d1tpvul

Mitä enemmän uskomme vanhenemisen rampauttavan ja vievän kognitiivisia kykyjämme, sitä todennäköisempää on, että näin tapahtuu. Kun esimerkiksi vanhana unohdamme jotakin, pistetään se heti vanhenemisen piikkiin ja unohdamme, että samalla lailla unohduksia meillä tapahtui myös nuorena.

Langer ei myöskään näytä  pitävän sairauksien leimaamisesta kroonisiksi.  Se helposti vie ihmisen avuttoman uhrin tilaan. Tähän liittyy usein uskomus, että koska minulla on krooninen sairaus, en voi mitenkään vaikuttaa siihen. Kun ihminen on hyväksyvästi läsnäollen tässä hetkessä, antaa se tilaa epäilylle, valinnalle ja vapaalle tahdolle. Ihminen vapautuu yksipuolisista rutiiniajattelumalleista uusien löytämiseen.

Langerin mukaan elämme tieteen ohjaamassa maailmassa. Sen mittaukset ovat vain niin täsmällisiä, miten hyväksyvän läsnäolevasti osaamme tuloksiin suhtautua. Tieteestä tulee mielellisesti poissaolevaa, jos alamme automaattisesti sekoittamaan sen näennäisen täsmäällisyyden varmuuteen. Monet tiedemiehet näkevät vain sen, minkä he odottavat näkevänsä. Tietäminen on vienyt monet tiedemiehet kuviitteelliseen todellisuuskuvaan, jossa omien mielen prosessien kehomieliyheyden luonne sivuutetaan.

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo ei ole Langerin mikään harjoite, jota edistetään vain joogalla ja mulla harjoitteilla tai ruokavaliolla tai lääketieteellisillä protokollilla. Sen sijaan se on hyväksyntää, jossa avaamme mielemme tähän hetkeen ja haemme hallintaa omaan elämäämme. Kysymys on myös elämänilon ja itsearvostuksen löytämisestä.

Ammattilaisten suuri merkitys

Mikäli mielimme Suomessa sote-ratkaisussa aitoa asiakaslähtöistä hoitamista ja haluamme ennaltaehkäistä sairauksia mahdollisimman tehokkaasti, tulee korostaa terveydenhuollon ammattilaisen tietoisen läsnäolon kykyjä (sekä itseä että asiakasta kohtaan) ja terveysvalmennustaitoja. Maakuntalähtöisessä sotessa puhutaan käsittämättömän vähän asiakaslähtöisyydestä, vaikka siihen toistuvasti viitataan. Miksi minusta sote-ratkaisu näyttäytyy tällä hetkellä raporteissa pikemminkin mielellisesti poissaolevalta, maakunnan ohjaamalta, järjestelmälähtöiseltä hoitamiselta?

Tieteen ei tulisi määrätä hoitoa, vaan sen pitäisi ainoastaan ohjata hyväksyvästi läsnäolevan terveydenhuollon ammattilaisen toimintaa. Tällaisella hyväkisyvästi läsnäolevalla hoitamisella on parantava vaikutus sekä asiakkaaseen että terveydenhoidon ammattilaisen omaan terveyteen. Paradoksaalisesti yksipuolisille tehokkuusmittareille tuloksensa rakentavissa terveysinstituutioissa terveydenhuollonammattilaiset eivät voi erityisemmin hyvin. 

LÄHTEITÄ:

Ellen Langerin haastattelut Soundcloud.comissa.

Tässä yksi niistä:

http://journalofcosmology.com/Consciousness111.html

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s