Usko jo, kehomieli on totta

-Pauliina Aarva-

Kehomieli-ajattelu on rantautumassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tehy-lehdessä on julkaistu  kirjoitus ”Usko jo, kehoa ja mieltä ei voi erottaa”. https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/usko-jo-kehoa-ja-mielta-ei-voi-erottaa

Tehyn kirjoitusta voi pitää merkkinä terveydenhuollon ihmiskuvan asteittaisesta muuttumisesta kokonaisvaltaisempaan (holistisempaan) suuntaan. Se on uudistuvaa terveydenhoitoa.

Toimittaja Marja Perttula haastatteli neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vatajaa Hyksin psykiatriakeskuksesta. Kirjoituksessa käsitellään vaivoja ja oireita, joille lääkäri ei löydä  elimellistä syytä perusteellisista tutkimuksista huolimatta. Vaivat ovat silti todellisia ja aiheuttavat potilaalle kärsimystä.

Vatajan mukaan tällaisia  toiminnallisia häiriöitä tavataan joka viidennellä perusterveydenhuollon potilaalla. Tieto perustuu Englannissa ja muualla Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin. Myös suurella osalla polikliinisista erikoissairaanhoidon potilaista on samanaikaisesti selviä somaattisia ja toiminnallisia oireita. Esimerkiksi reumapotilaalla on samaan aikaan oireita, jotka eivät selity reumalla.

Äskettain BMC Family Practice  julkaisi tutkimuksen, jossa todetaan, että  noin joka kolmas perusterveydenhuollon käynti ei johda diagnoosiin. Noin joka kuudennella potilaalla on MUS (medically unexplained symptoms) eli lääketieteellisesti selittämättömät oireet, joita siis suomeksi nimitetään toiminnallisiksi oireiksi. (Rosendahl et al 2017).  Harsh ym (2016) mainitsevat, että tällaisista vaivoista kärsiviä olisi 20-50 % perusterveydenhuollon potilaista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseessä olisi yleisimmin valitetut vaivat perusterveydenhuollossa.  Toiminnalliset vaivat saattavat hämmentää terveydenhuoltohenkilöstöä (Harsh et al  2016).

Vataja toetaa: ”Moni lääkäri ajattelee nykyäänkin, että ellei somaattisten oireiden syytä saada selville, niiden täytyy olla psyykkisiä ja potilas tulee lähettää psykiatrille. Toiminnallinen häiriö on käsitteenä neutraalimpi. Se pyrkii määrittelemään oireistoa kokonaisvaltaisesti. Psyykkiset ja somaattiset tekijät kulkevat käsi kädessä.”

Käsi kädessä, rinta rinnan

Melko kauan on jo ollut tiedossa,  että liiallinen stressi on negatiivinen kehomielen kokemus. Se kuormittaa hermostoa ja on vaikuttava tekijä monissa sairauksissa. Viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota myös päinvastaiseen asiaan eli siihen, kuinka positiivinen kehomielen kokemus voi vähentää stressiä ja parantaa stressiperäisiä somaattisia vaivoja lääkkeettömästi. Näitä ovat esimerkiksi psykoterapia, mindfulness, jooga ja erilaiset rentoutusharjoitukset..

Kun ihminen ymmärretään kokonaisvaltaisesti, dualistinen jako kehoon ja siitä erilliseen mieleen ei enää päde. Ihmistä koskevan tietellisen tutkimuksen valossa on ilmeistä, että käsitteet uudistuvat, kun tiedostetaan, että  kaikkeen sairastamiseen liittyy kehollinen ja mielellinen puoli, jotka ovat sidoksissa keskenään. (Hari ym. 2015).

Kysymys on syvällisestä ajattelutavan ja ihmiskäsityksen muutoksesta.  Se tulee väistämättä heijastumaan myös käytännön terveydenhuoltoon. Erityisesti perusterveydenhuollossa muutos saattaa olla  merkittävä, sillä juuri siellä kohdataan toiminnallisia häiriöitä, ns. vaikeasti diagnosoitavia vaivoja, jotka eivät selity biolääketieteen malleja soveltavalla diagnostiikalla. Esimerkiksi krooninen väsymysoireyhtymä ja ärtyneen suolen syndrooma ovat tiloja, joita ei voida selittää fysiologisesti.

Avuksi tarjoutuu  kehomielen kokonaisuuden huomioivaa asiakaskeskeinen  hoitofilosofiaa, jossa myös yhteisöllisellä ja ekologisella terveyden edistämisellä on tärkeä paikkansa.

Miten  mieli ymmärretään?

Mielen, tietoisuuden ja kehon välisiä yhteyksiä ja keskinäisriippuvutta selvittäneet tutkimukset tukevat käsitystä, että hallitseva biolääketieteen naturalistinen todellisuuskäsitys (=vain aineellinen luonto on todellista ja tutkimuksen arvoista) on riittämätön kokonaisvaltaisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Se näet lähtöoletuksistaan johtuen sivuuttaa liian helposti mielen suuren osuuden ihmisen kokonaisterveyden rakentumisessa.

Naturalistinen maailmankuva(=todellisuuskäsitys) on filosofisessa keskustelussa esitetty puutteellisen ”keho erillinen mielestä” -dualismin ratkaisuksi.  Naturalismi nojaa monistisen materialismin perusolettamukseen, että maailmankaikkeus on vain ainetta, materiaa, mikä ihmisen kohdalla tarkoittaa biologista kehoa. Ihmisellä on kuitenkin mieli. Hän on tietoinen olio. Naturalismi selittää tietoisuudenkin kehkeytyvän (emergoituvan) aineesta ja näin mieli olisi siten alisteinen biologisille prosesseille. Nykytutkimus on osoittanut, että alisteisuus toimii myös toiseen suuntaan, mielestä kehoon.

Naturalismi onkin nykytutkimuksessa korvattu identiteettiteorialla. Sen mukaan aivojen ja mielen suhteeseen teoreettisesti oletetaan, että tietyt aivojen tilat vastaavat tiettyjä mielen tiloja. Tietoisuus nähdään suhteiden verkkona aivojen, kehon, ulkomaailman ja muiden ihmisten välillä. Keho vaikuttaa ratkaisevasti mielen toimintaan, joka ymmärretään ryppääksi toimintoja, kykyjä ja ominaisuuksia. Vaikutus toimii myös toiseen suuntaan, mielestä kehoon. (Hari ym 2015)

Tutkimus onkin harpannut askeleen eteenpäin ja avartunut käsittelemään mieltä laaja-alaisena kehon toimintoihin liittyvinä  prosesseina. Se on vahvistanut  käsitystä ihmisen kehomielellisyydestä. Tämä tulee näkymään nykyistä monipuolisempana ja laaja-alaisempana parantamisnäkemyksenä, joka ottaa tasapuolisesti huomioon mielen ja ympäristön prosessit osana kehomielen terveydenhoitoa.

Rohkeasti ilman rajoja?

Uudistuva terveydenhoito -verkostomme motto ”Rohkeasti rajalla” viittaa siihen, että voimme astua totutusta ”käsitelaatikosta” ulos ja tarkastella terveyden ja sairauksien hoitoa totunnaiset tavat ylittäen.   Mottomme  ei vähättele mitään, ei hylkää aikaisempia hyviksi todettuja teorioita ja käytäntöjä. Se korvaa kaksijakoisen  joko tai -ajattelun ihmisvetoisemmalla  sekä että-ajattelulla. Se rakentaa uutta ja tuoretta kehomielellistä terveydenhoitoa. Se nojaa monitieteiseen tutkimukseen.

Kysymys ei siis ole minkään vanhan romuttamispyrkimyksistä, vaan uusien ”mielellisten” tekijöiden (mieli, asiakkaan kokemukset, näkemykset  ja tunteet tulisi nostaa nykyistä tärkeämpään asemaan koko hoitojärjestelmässä). Tästä hyötyvät sekö asiakkaat että sote- ammattilaiset.

Ilman huipputeknologiaa ja biolääketieteen kiistattomia saavutuksia terveydenhuoltomme ei olisi voinut kehittyä nykyiseen tasoonsa. Naturalistinen lähestymistapa tutkimukseen ja hoitamiseen on välttämätöntä. Naturalistinen näkemys terveyteen ei ole ristiriidassa ”mielellisen” näkemyksen kanssa. Ne ovat komplementaarisia. Ne tarvitsevat ja täydentävät toisiaan. Tasapaino tuottaa terveyttä.

Mottomme voi piankin olla: ”Rohkeasti rajatta!” Raja fyysisen ja psyykkisen välillä on koko ajan liudentumassa samaan aikaan kun kumpaakin arvostetaan terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Käsi kädessä. Rinta rinnan. Hierarkkiset rajat eri sosiaali- ja terveysammattilaisten välillä madaltuvat ja asiakas, potilas nähdään toiminnan keskipisteenä. Hänen etunsa ohjaa ammattilaisten yhteistyötä. Se edistää myös ammattilaisten omaa  terveyttä ja hyvinvintia.

Muistathan, että  Rohkeasti rajalla – sote-henkilöstön hoivaretriitti  on 27.-28.5.2017 Tampereella, Varalassa. Tervetuloa!

Kirjallisuutta

Hari, R., Järvinen, J., Lehtonen, J., Lonka, K., Peräkylä, A., Pyysiäinen, I., Salenius, S., Sams, M. & Ylikoski, P. (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus Oy. Helsinki.

Marianne Rosendal, Tim C Olde Hartman, Aase Aamland, Henriette van der Horst, Peter Lucassen, Anna Budtz-Lilly and Christopher Burton 2017.   “Medically unexplained” symptoms and symptom disorders in primary care: prognosis-based recognition and classification. BMC Family Practice BMC series – open, inclusive and trusted 201718:18 DOI: 10.1186/s12875-017-0592-6. Published: 7 February 2017

Harsh, Jennifer Hodgson, Mark B. White,  Angela L. Lamson, and Thomas G. Irons 2016. Medical Residents’ Experiences With Medically Unexplained Illness and Medically Unexplained Symptoms. Qualitative Health Research 2016, Vol. 26(8) 1091 –1101.

Tehy 15.3.2017. Usko jo, kehoa ja mieltä ei voi erottaa. https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/usko-jo-kehoa-ja-mielta-ei-voi-erottaa

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s