Vietä itsesi kanssa sisäistä aikaa!

Processed with MOLDIV
Jokainen meistä tarvitsee aikaa, jossa huomiomme on suuntautunut sisäänpäin.   – Dan Siegel-

Kati Sarvela


Sisäinen aika

Psykiatri Dan Siegelin sanoin, ihminen tarvitsee kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa monia asioita, mm. liikuntaa, terveellistä ravintoa ja sisäisen ajan viettämistä.  Siegel kirjoittaa kirjassaan Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys:

Haluatko tehostaa aivojesi eheytymistä? Reflektiivisen, sisäänpäin suuntautuneen pohdiskelun on tieteellisesti todettu edistävän eri aivoalueiden yhteistyötä. Minä käytän menetelmästä nimitystä sisäinen aika.

Hypnoterapia, tietoisuustaidot ja mielikuvitusta hyödyntävät luovat terapeuttiset menetelmät täydentävät oivallisesti virallisen lääketieteen kapeaa ihmiskuvaa. Ne ohjaavat ihmistä sisäisen ajan viettoon. Menetelmiä voi kokenut terveysvalmentaja/terapeutti yhdistää asiakaslähtöisesti.

Terveydenhoidon ammattilaisten tulisi auttaa potilasta luomaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä tavoitteita, joita hänen on mahdollista saavuttaa. Meidän ei  ainoastaan selittää ja analysoida jo olemassa olevaa maailmaa. Sen sijaan terveysvalmennuksessa voimme hyödyntää paitsi faktatietoa, myös erilaisia kokemuksellisia oppimisen prosesseja. Itse aktivoin asiakkaissani mielikuvitusta hyödyntävää implisiittistä oppimista.

Yleistä hypnoosista

(Itse)hypnoosi on eräs tapa viettää sisäistä aikaa. Se voi tapahtua ilman muodollista induktiota tai induktiota käyttäen. Induktiolla tarkoitetaan hypnoterapeutin rituaalia (esim. katso katossa olevaa pistettä… jne), jolla hän vaivuttaa asiakkaansa ”hypnoosiin”. Tiettyjä mielikuvia voidaan käyttää hypnoositilan syventämiseen.

Käytän nykyään enimmäkseen hypnoosia ilman perinteisiä induktioita ja sen sijaan käytän mindfulness-menetelmistä omaksumiani rentouttavia suggestioita, pyydän asiakasta suuntaamaan huomiotaan esimerkiksi eri kehon osiin ja toimintoihin.   Potilas on hypnoosissa, kun hän on avoin ja vastaanottavainen omille mielikuville ja hypnoterapeutin suggestioille.  Tällön asiakkaan kriittinen puoli ei estä luovaan mielikuvatyöskentelyyn heittäytymistä.

Hypnoterapiassa voidana käyttää valmiita ”skriptejä” eli käsikirjoituksia, joilla vietetään sisäistä aikaa, esimerkiksi mielikuvamatkan muodossa. On myös menetelmiä, jotka lähtevät liikkeelle asiakkaan omista mielikuvista (esimerkiksi minätilojen terapia ja Sisäinen teatteri).  Itse käytän valmennuksessani molempia.  Yleensä aina muokkaan skriptin vastaamaan asiakkaan maailmankuvaa.  Omaamme erilaisia arvoja  ja uskomuksia:  olemme ainutkertaisia ihmisiä.  Se mielikuva mikä toimii yhdellä, voi ärsyttää toista ja herättää hänet hypnoosista.

Minätilojen terapia integratiivisena hypnoterapiana

Olen mieltynyt laajassa hypnoterapian perinteessä erityisesti minätilojen terapiaan. Valmennan ihmisiä aistimaan, tunnistamaan ja nimeämään omiaeri puoliansa”: autan asiakastani antamaan kehomielitiloillensa ”minätiloille” luovan mielikuvallisen, leikillisesti, muodon. Työstämme tiloja hypnoosissa, jossa tavoitamme joskus jopa kehomielellisiä, asiakkaan huonosti tiedostamia tiloja. Tiloja voi käyttää hyväksi  myös itsehoidollisesti, flow-tiloissa, esimerkiksi luovasti  omia tiloja peilaten kirjoittaen/maalaten (Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona).

Processed with MOLDIV
Minussa on monta eri tilaa. Ne ovat kuin pieniä ihmisiä sisälläni. Eheä minuus syntyy kun ne  kommunikoivat hyvin keskenään.

Minätilojen terapia pitää sisällään integratiivisen viitekehyksen, jossa voi yhdistää asiakkaan maailmankuvaan sopivia menetelmiä. Sinä opastetaan ihmistä ottamaan vastuuta omista tiloistaan. En ole ainut terveydenhuollon ammattilainen, joka yhdistää kirjoittamista terapiaan/valmennukseen.

Monilla aikuisilla, etenkin keski-ikäisellä, on tietoisuuteen jo kehittynyt vahvoja, aikuisia, turvallisia, hyvän realiteettitajun omaavia tiloja, joihin tukeutuen on mahdollista syventyä oman itsen tutkimusretkeen, sisäisen ajanviettoon, vähitellen jopa yksin. Lähtökohtaisesti tarvitset kuitenkin juurevuutta, yhteyden kehoosi. On turvallisuuden kokemusta lisäävää ja vakauttavaa, saada jakaa kokemus jonkun hyväksyvän, kokemusta peilaavan, ihmisen kanssa.  Olemme perustavaalaatuisesti yhteisöllisiä ihmisiä.

Lähtökohtana minätilojen terapiassa on asiakkaan maailmankuva. Hypnoterapeutti ei sijoita asiakasta omaan teoriaansa. Sen sijaan hän katalysoi asiakkaassaan prosessia, jossa asiakas itse aistii, nimeää ja tulee tietoiseksi omista eri puolistaan, minätiloista, jotka ovat siis hänen ainutkertaisia kehomielellisiä tiloja. Samalla edistetään asiakkaan niin kutsuttaja metakognitiivisia taitoja; kykyä havainnoida ajatuksiaan ja tunnetilojaan, ilman samaistumista niihin. Joskus hyvinkin nopeasti asiakkaalle syntyy oivallus siitä, että minä en ole tunnetilani enkä niiden ajatukset, vaan olen oman tarinani käsikirjoittaja  ja tilojeni ohjaaja. Valmennuksessa kunnioitetaan asiakkaan ainutkertaista maailmankuvaa, ja hypnoosivalmentaja voi valitatyökalupakistaaninterventiota, jotka istuvat asiakkaan maailmankuvaan.

Perinteisessä modernissa lääketieteessä ja lukuisissa terapeuttisessa viitekehyksessä asiakas on sijoitettuna lääkärin/terapeutin viitekehykseen ja maailmankuvaan, josta ratkaisuja etsitään.  Minuuden monitilaisessa ajattelussa sen sijaan asiakas itse tekee tietoisuutensa rakenteet, ”monet tilat ja niiden erilaiset maailmankuvat”,  näkyväksi. Onnistuneessa prosessissa asiakkaan tiedostaminen omista ”piilomotiiveista” lisääntyy, ja hän itse voi löytää yhä enemmän asiantuntijuutta, valtaa ja vastuuta omaan käyttäytymiseensä. Oma kokemukseni on, että tilojen aistimisen ja nimeämisen kautta voi itsetuntemus lisääntyä joskus jopa aikamoisin harppauksin.

Lisääntyneellä tiedostamisella tuetaan asiakkaan omia ongelmanratkaisutaitoja ja itseohjautuvuutta. Parhaimmillaan tämä tuo tullessaan radikaaleja terveyskäyttäytymisen muutoksia. Tämän hetken tilanne on se, että terveydenhuoltoa kuormittavat kohtuuttomasti moniongelmapotilaatSosiaalisen ja käytännöllisen tuen lisäksi he tarvitsisivat yhä enemmän moniammatillista tukea itseohjautuvuuden lisäämiseksi.

Kaikki tietävät että tupakointi on vaarallista, mutta siltijokumeissä pistää meidät tupakoimaanIlman itsetuntemusta joskus saattaa olla jopa ylitsepääsemätöntä lopettaa addiktio. Yksi puoli haluaisi meissä lopettaa tupakan polton, kun taas toinen, ehkä huonommin tuntemamme puoli meitä, vetää meitä koko ajan epäterveeseen käyttäytymiseen. Veneessä on kaksi soutajaa, jotka soutavat sitä eri suuntiin.

Noviisi hypnoosivalmentaja aloittaa eklektisesti työskentelynsä, eli hän yhdistää menetelmiätyökalupakistaanasiakkaansa maailmankuvan mukaan.   Kun terveydenhuollon ammattilaisen integratiiviset kyvyt (erilaisia näkökulmia yhdistävät kyvyt) kasvavat, ”mestaritasolla” hän pystyy yhdistämään puhtaasti improvisoiden omia, asiakkaan maailmankuvaan istuvia valmennusmenetelmiä. Parantaja on tällöin irtaantuneena lähes täydellisesti omasta egostansa ja hän toimii, hyväksyvän läsnäolon tilasta käsin, kirkkaana asiakkaansa peilinä.

Psykologi Satu Heinonen kuvasi aikoinaan koulutuksessamme hypnoterapeuttista mestaruutta seuraavasti: ”Hypnoterapeutilla voi erottua myös vaiheita kuten vaikka kuvataiteilijalta impressionistisia, kubistisia jne. vaiheita. Kun mestaruus on saavutettu, alkaa tuntua, että ei ole enää mitään, ei ole mitään koulukuntaa. Ajattelee, että onunohtanutkaiken, ei ole enää hyvä missään, ei voi sanoa itseään enää miksikään. Ja ihmeellistä on se, että asiakkailta alkaa saada parempaa palautetta kuin aikaisemmin.”x)

 

Lopuksi

Vaikka mieli ja keho ovat erottamattomasti kytköksissä toinen toisiinsa, tehtävänsä osaava mielikuvatyöskentelyä hyödyntävä valmentaja ei unohda virallisen lääketieteen tutkimuksia. On virhe lähteä hoitamaan vaikkapa purentavaivaa tai päänsärkyä pelkästään stressiperäisenä, ilman virallisen lääketieteen tarjoamia tutkimuksia ja hoitomahdollisuuksia.

 

x) Integratiivinen hypnoterapia.2009.  Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja A

LUETTAVAA:

ANAMNESIS Kohti ”uutta” oppimisen teoriaa, Rekonstruktiivisen oppimisen malli, Tero Toivanen, Turun Yliopiston, Pro Gradu tutkielma, 2005

Ego State Therapy, Gordon Emmerson, 1988, Gordon House Publishing

Healthy Parts Happy Self, Gordon Emmerson, 2012

Hypnosis and Meditation, 2016, Oxford University Press

Boosting Human Learning by Hypnosis
Dezso Nemeth, Karolina Janacsek1, Bertalan Polner and Zoltan Ambrus Kovacs, Cerebral Cortex, 2013, 23 (4)

Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys, Daniel J. Siegel, 2014, Viisas elämä

Sisäinen teatteri, Luova kirjoittaminen teitoisuustaitona, 2013, Kati Sarvela, Kuumussa Virtaa Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s