Pelon vai turvan ilmapiiri? Sinä voit vaikuttaa

 

– Karita Palomäki –

Kaikki terveydenhuollossa toimivat ammattilaiset ovat tärkeitä, sekä järjestelmän toiminnan että järjestelmää tarvitsevan kannalta. Tarkastelen tässä kirjoituksessani sitä, miten jokainen ammattilainen voisi tietoisesti toimia niin, että lisäämme enemmän asiakkaittemme turvaa kuin pelon ja turvattomuuden tunnetta.

Terveydenhuollon koulutuksessa meille opetetaan vuorovaikutuksen teoriaa ja vuorovaikutustaitoja. Omasta koulutuksestani on jo lähes 25 vuotta, mutta silti muistan nämä kurssit ja mitä me siellä harjoittelimme. Se kaikki oli tärkeää, mutta mikä ainakin vielä 90-luvun alussa puuttui, oli ymmärrys kehotietoisuuden merkityksestä. Nytkään en löytänyt suomenkielistä tietoa vuorovaikutuksesta ja viestinnästä kehotietoisuuden näkökulmasta terapiassa tai hoitotyössä.

Tiedämme, että nonverbaalisen viestinnän osuus kommunikaatiosta on merkittävä, paljon olennaisempi kuin se, mitä me tuotamme sanoina muille. Jotta voisimme tiedostaa tapaamme kommunikoida kehollamme, tarvitsemme kehotietoisuutta.

Kehotietoisuudella tarkoitetaan sisäistä tunnetta kehostamme. Kehon sisältä tulevien ruumiillisten aistimusten lisäksi meillä on kyky aistia tunnetason viestejä sekä sitä, miten olemme kehollamme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Aina kun olemme kehotietoisia, olemme läsnä ja kykenemme pysähtymään ja kuuntelemaan kehomme tuntemuksia ja aistimuksia.

Jotta pystymme välittämään asiakkaillemme luottamusta ja kehollista turvan tunnetta, meidän tulee tuntea oma kehomme – onko kehomme sillä hetkellä sympaattisessa vai parasympaattisessa eli rauhoittuneessa tilassa. Tämä on lähtökohta ja edellytys sille, että ammattilainen pystyy itse vaikuttamaan omaan hermostolliseen tilaansa.

Terveydenhuollon hektinen ilmapiiri, kiire ja muut uhat vaikuttavat aina ammattilaiseen ja sitä kautta myös asiakkaisiin, mikäli ammattilainen ei itse tunnista omaa ”energiaansa”, mitä hän säteilee ympäristöönsä. Pitkittynyt stressi ja uupumus turruttavat kehoa ja mieltä niin, että on mahdotonta tunnistaa omia reaktiotapojaan – tällöin kulkee ikään kuin autopilotilla selviytymismoodissa hetkestä toiseen.

Ratkaisu tähän on mielestäni kehotietoisuus ja tietoisuustaidot laajemminkin. Ammattilaisen on hyvä opetella keinoja lisätä hermostollisen tilansa tiedostamista ja muuttamista tarvittaessa. Stressireaktioille siis voi tehdä itsekin jotakin, vieläpä suhteellisen lyhyessä ajassa. Mitä rauhallisempana itse ammattilaisena pysyn, sitä enemmän rauhoitan asiakasta ja edesautan asiakkaassa olevan itseparanemisprosessin käynnistymistä (vrt. placebovaikutus).

Miksi emme siis käyttäisi tätä kehollista ”parantamisen” tapaa tietoisesti ja enemmän? Haasteena saattaa olla epätietoisuus keinoista. Haluan tässä esitellä omat keinoni, joita itse käytän jotta pysyisin mahdollisimman paljon vuorovaikutuksessani parasympaattisessa rauhan tilassa:

  • Oman kehoni vakauttaminen: kehon tunteminen alustalla, esim. miten tunnen kehoni tuolia vasten. Kun tunnen olevani alustan kannateltavana, kehoni tuntee olevansa turvassa.
  • Oman hengitykseni tiedostaminen ja rauhoittaminen: uloshengityksen pidentäminen, mikä myös maadoittaa kehoa. Tarvittaessa huomioin samalla asiakkaan hengitystavan ja saatan myös mukauttaa hengitystäni hetkellisesti siihen, ja johdattaa sitä kautta asiakastani rauhallisempaan tilaan.
  • Kämmenten tai sormenpäiden yhdessä pitäminen kehon keskilinjalla: huomaan tämän itse asiassa tapahtuvan hyvin automaattisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tunnen tarvitsevani itse vakautta.
  • Myötätunnon tietoista herättämistä omaan sydämeeni: sydän on voimakas sähkömagneettinen säteilijä, ja se mitä itse tunnen sydämessäni, välittyy itseni ulkopuolelle.
  • Käytän myös EFT– ja TRE-menetelmiä kehoni rauhoittamiseen vähintäänkin sellaisissa tilanteissa, joissa huomaan kehooni jääneen jännitteitä edellä mainituista keinoista huolimatta. Tämä edistää myös työhyvinvointiani pitkällä tähtäimellä.

Keinoja löytyy varmaan paljon enemmänkin, ja itse psykofyysisenä fysioterapeuttina korostan sellaisia kokemuksellisia ja kehollisia keinoja, jotka olen työssänikin kokenut toimiviksi. Näitä yksinkertaisia keinoja kannattaa jokaisen lukijan kokeilla, vaikka ei olisikaan terveydenhoitoalalla!

Lisää luettavaa:

The Concept of Body Language in the Medical Consultation

What is Clinical Empathy?

Mitä minussa tapahtuu? Kehotietoisuus pienentää sijaistraumatisoitumisen vaaraa. (s.39)

Kompleksinen vuorovaikutus hoitotyön asiakassuhteessa

Vuorovaikutuksen estyminen potilaan ja hoitajan välisessä hoitosuhteessa

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s