– Hanna Kortejärvi-

Kuva: Hanna Kortejärvi

”Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista. Yhdessä he päätyvät siihen, että painonseuranta ei ole nyt se olennainen asia, vaan Sari keskittyy havainnoimaan kehon viestejä. Heikki kertoo työväenopistolla alkavasta kehotietoisuus-ryhmästä, joka kokoontuu tiistai-iltaisin koko syksyn ajan. Ryhmä saattaisi olla tueksi ja avuksi siinä prosessissa, mikä Sarilla on jo spontaanisti käynnistynyt. 

Pitkä verensokeri on vielä vähän koholla ja Heikki lupaa konsultoida lääkäriä, että tarvitaanko lääkityksen muutoksia. Sari itse toivoo, että voisi jatkaa nykyisellä lääkityksellä, jotta näkee kuinka liikkumisessa ja ruokavaliossa tapahtuneet muutokset vaikuttavat diabeteksen hoitotasapainoon. Heikki lupaa välittää tämän toiveen lääkärille. Heikki ja Sari sopivat säännöllisestä yhteydenpidosta Omahoito-järjestelmän kautta. Seuraava tapaaminen on vasta puolen vuoden kuluttua, mutta Heikki lupaa sparrata ja olla tukena virtuaalisesti ja soittaakin saa.

Sari lähtee vastaanotolta iloisena ja Heikki kirjaa käynnin potilastietojärjestelmään. Heikki myhäilee tyytyväisenä ja miettii, että onpa hänellä hieno työ, kun saa iloita konkreettisista muutoksista ja etenemisestä! ”

Kuvaanko tässä tätä päivää vai tulevaisuutta? On ehkä paikkakuntia, joissa kehotietoisuus ryhmä kokoontuu juuri tiistaisin ja sikäli jonkun onnekkaan tavallinen tiistai on erilainen jo nyt. Suomessa on varmasti muutamia ihan tavallisia terveyskeskuksia ja työterveysasemia, joissa kokonaisvaltainen hoidosta sopiminen eli omahoito toteutuu. Terveydenhuollon ammattilainen ja asiakas toimivat luottamuksellisessa dialogissa pohtien ja sopien seuraavista askeleista. Minun tiedossani on kolme paikkaa, joissa ollaan ainakin lähellä tätä hypoteettista esimerkkiä: Tornion ja Alavuden terveysasemat ja Vuosaaren (Helsinki) terveys- ja hyvinvointikeskus.

Torniossa on käynnistynyt vuonna 2014 Omahoito2100 (OMA21) tutkimus- ja kehittämishanke, jossa toimin päätutkijana (OMA21 Pohtimo esitys). Kohderyhmänä ovat 75 vuotta täyttäneet ja monilääkityt ikäihmiset. Tavoitteena on, että ikäihmiset saavat tukea omahoitoon ja heillä on järkevä lääkehoito. Heille nimetään omahoitaja, joka toimii samaan tapaan kuin hypoteettisen esimerkin Heikki; Torniossa hän on Timo. Timolla on luottamuksellinen suhde asiakkaisiin ja hän toimii linkkinä sosiaali- ja terveyspalveluihin, yksityisiin palveluntarjoajiin ja  kolmanteen sektoriin. OMA21-hankkeessa Sote-integraatio on jo tapahtunut ja ikäihmisen valinnanvapautta kunnioitetaan kysymällä aina: ”Mitä toiveita ja tarpeita sinulla on nyt?” Palvelut löytyvät joskus terveysasemalta, joskus yksityisiltä toimijoilta tai kolmannelta sektorilta. Tyhjän päälle ei jää kukaan. Ikäihminen itse päättää mitä palveluita hän haluaa ja voi käyttää.Parhaimmillaan ikäihmisen tavallinen tiistai päivä on jotenkin erilainen sen jälkeen, kun hänen tarpeisiinsa on oikea-aikaisesti ja viivytyksettä vastattu.

Vuosaaren esimerkistä kuulin Helsingin kaupungin johtavalta ylilääkäriltä viime keväänä. Mallia on kuvattu ansiokkaasti Helsingin Sanomien jutussa (HS_Vuosaaren malli). Jutussa ylilääkäri Pia Luukkonen toteaa näin: ”Ennen päätettiin vain, tarvitseeko tämä ihminen ajan vai ei. Nyt mietitään heti, millaisesta avusta juuri hän hyötyisi.” Vuosaaren mallissa omahoitajaa kutsutaan vastuuhenkilöksi. Vastuuhenkilö toimii ensisijaisena kontaktina sote-palveluihin ja hän työskentelee moniammatillisessa 6-8 henkilön tiimissä. Totesimme tapaamisessa ylilääkärin kanssa, että Vuosaaren ja Tornion viitekehys ja toimintatavat ovat hyvin samankaltaiset ja alustavat kokemukset ja tulokset erittäin lupaavia.

STM:n rahoittama Potilas kuljettajan paikalle (Potku) I ja II hankkeet toimivat vuosina 2010-2014. Tapasin Potku-hankkeen hallinnossa toimivia henkilöitä Lahdessa vuonna 2013 ja saman vuoden joulukuussa kävin tutustumassa Alavuden innokkaisiin ja aikaansaaviin Pohjanmaan Potku:laisiin. Potku:ssa viitekehys on terveyshyötymalli ja toiminnan keskiössä potilas, hänelle nimetty asiakasvastaava ja heidän yhdessä laatima hoitosuunnitelma. Alavudella ylilääkäri ja asiakasvastaavat hoitajat kertoivat kokemuksistaan. Pohjanmaan Potku:n loppuraportin yhteenvedossa todetaan: ”Asiakaskunnalta saatu myönteinen palaute kannustaa jatkamaan hyviksi koettujen käytäntöjen parissa ja uusien kehittämisessä. Potku (Potilas kuljettajan paikalle) on edennyt merkittävän harppauksen perusterveydenhuollossa ja potilaiden omahoidossa eteenpäin. Tällä Potkun käytännössä hyväksi todetulla tiellä kannattaa jatkaa eteenpäin.”

Mikä yhdistää Potku- ja OMA21- hanketta sekä Vuosaaren mallia?

1. Hoidon kokonaisvaltaisuus ja jatkuvuus (Stephenson ym. 1993, Haynes ym. 2004)
2. Luottamuksellisuus (Pitkälä, Savikko, 2007)
3. Kumppanuus ja emotionaalinen tuki (WHO, 2003)
4. Kuulluksi tuleminen sekä kokemus tuesta ja hoidon yksilöllisestä räätälöinnistä (Pitkälä, Savikko, 2007)
5. Hyväksyntä ja hyväksyvä ilmapiiri (Epstein ym. 2004, Savikko ym. 2005, Pitkälä, Savikko, 2007)

Kohdissa 1.-5. listattujen asioiden on todettu parantavan hoitoonsitoutumista. Kokonaisvaltaisuuden ja hoidon jatkuvuuden suotuisat vaikutukset hoitoon sitoutumiseen on julkaistu jo vuonna 1993. Meillä on teoriatietoa, joka ei ole siirtynyt käytäntöön.  Sote-uudistus on mahdollisuus asiakaskeskeisten palvelumallien kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon.  Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken voi alkaa jo ensi tiistaina ja asiakkaalta voi samaisena tiistaina kysyä:” Mitä sinulla on mielen päällä?” Ajattelu- ja toimintavoissa meillä jokaisella on valinnavapautta jo nyt. Ei tarvitse odottaa vuoteen 2019 saakka.

Viitteet

1. ———Epstein R, Alper B, Quill T. Communicating evidence for participatory decision making. JAMA 2004;291:2359-66
2. Haynes R, McDonald H, Garg A, Montague P. Interventions for helping patients to follow prescriptions for medications. Cochrane Database Syst Rev 2004;(2)
3. —Pitkälä ja Savikko. 2007. Potilaan sitoutuminen hoitoon, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 123(5):501-2
4. —Routasalo P, Airaksinen M, Mäntyranta T ja Pitkälä K. 2009. Potilaan omahoidon tukeminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 125(21):2351-9
5. Stephenson BJ, Rowe BH, Haynes RB, Macharia WM, Leon G. The rational clinical examination. Is this patient taking the treatment as prescribed? JAMA 1993;269:2779-81.
6. —World Health Organisation (WHO). 2003. Pitkäaikaishoitoihin sitoutuminen- näyttöä toiminnan tueksi. Suomentanut Lääketietokeskus