Psykofyysinen fysioterapeutti kohtaa kokonaisen ihmisen

on

2016-09-05 22.46.49

– Karita Palomäki –

Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Päätin aloittaa Uudistuva terveydenhoito –blogitaipaleeni avaamalla tätä kysymystä. Olen vuosien mittaan havainnut, että psykofyysinen fysioterapia on suurimmalle osalle ihmisistä vieras fysioterapian viitekehys, myös terveydenhoidon ammattilaisille. Ja korostan sanaa viitekehys, koska psykofyysinen fysioterapia ei ole kasa tarkkaan rajattuja työkaluja tai menetelmiä, vaan fysioterapeutin sisällä oleva ”filosofia” ja viitekehys, jolla hän työtään tekee asiakkaiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Psykofyysiseksi fysioterapeutiksi itsensä nimeävä on saattanut käydä monenlaista lisäkoulutusta fysioterapeutin peruskoulutuksen lisäksi. Suomessa on tähän asti ollut mahdollista suorittaa 30 opintopisteen erikoistumisopintoja, mutta valitettavasti täydennyskoulutuksen määrärahojen supistumisen jälkeen tämäkin koulutus on hiljattain supistettu lyhyemmäksi kokonaisuudeksi.

Monet fysioterapeutit ovat täydentäneet osaamistaan esimerkiksi BBAT- eli Basic Body Awareness –terapiakoulutuksella, joka on Ruotsissa ja Norjassa kehitetty tutkittukin fysioterapiamenetelmä. Norjassa ollaankin edelläkävijöitä; siellä on syntynyt myös ns. psykomotorinen fysioterapia NPMP.

Lisäksi on mahdollista integroida omaan fysioterapeutin työhönsä mm. seuraavia koulutuskokonaisuuksia:

·         Psykofyysinen hengitysterapia (Hengityskoulu-ohjaaja)

·         Psykofyysisen psykoterapian perusopinnot

·         Sensomotorinen terapia traumanhoidossa

·         NLP-koulutukset (Practitioner & Master Practitioner)

·         Sovelletun rentoutuksen ohjaaja

·         Rentoutusohjaaja/opastaja, Mental Training

·         TRE-ohjaaja (Tension Releasing Exercises)

·         EFT (ns. psykologinen akupunktio, Emotional Freedom Techniques)

 

Mikä näitä kaikkia menetelmiä ja työkaluja yhdistää on kokemuksellinen oppiminen, kehon ja mielen tiedostavan kohtaamisen kautta. Psykofyysisessä fysioterapiassa kokemuksellisuus näyttäytyy ennen kaikkea ajan antamisena asiakkaan omalle kokemukselle. Miltä jokin yksinkertainen liikeharjoitus tai asento tuntuu omassa kehossa ja millaisia ajatuksia ja tunteita tämä herättää asiakkaassa. Tai toisin päin: miltä esimerkiksi pelko tai ahdistus tuntuu kehossa, millainen suoja-asento juuri tästä tunnetilasta on seurauksena. Tai kun asiakkaalla on kipuja, alamme kehotietoisuuden kautta kohdata kipua kokemuksena, juuri niin kuin se on kaikkine puolineen. Tämän kohtaamisen seurauksena keho rauhoittuu ja kipukin vähintään helpottuu.

Jokaisella terapeutilla on oma työkalupakki, josta hän ammentaa. Normaalisti emme kuitenkaan etene terapiassa ”menetelmä edellä”, vaan kuulostelemme asiakkaan yksilöllistä tarvetta, ja omankin kokemuksellisen (ja intuitiivisen) tiedon kautta valitsemme asiakkaan kanssa yhdessä juuri siihen tilanteeseen sopivat keinot tukea häntä.

Kuten varmaan lukijana jo tähän mennessä havaitsit, psykofyysisessä fysioterapiassa ei hötkyillä eikä suoriteta – sitä me teemme liikaakin nykyään! Tärkeää on läsnäolo, kuuntelu ja asiakkaan ja hänen kokemuksensa arvostaminen juuri sellaisena kuin se on. Tämä edellyttää fysioterapeutilta itseltään kykyä olla läsnä myös omassa kehossaan, ja heijastamaan luottamusta ja turvaa sekä verbaalisen että nonverbaalisen viestinnän kautta.

Psykofyysisessä fysioterapiassa on tärkeää tukea asiakasta kohti omavoimaisuutta, itsestään ja terveydestään vastuun ottamista. Sopivilla asiakasta tukevilla keinoilla tähän usein päästäänkin, juuri luottamuksen ja turvan tunteen sekä asiakkaan oman oivaltavan kokemustyöskentelyn ansiosta.

Mielestäni terveydenhuollon järjestelmät ovat perinteisesti tehneet asiakkaista passiivisia tiedon ja hoitojen vastaanottajia – miksi? Puhun siis järjestelmästä, en ihmisistä siellä sisällä, koska tämän järjestelmän sisällä on aina ollut olemassa hienoja ammattilaisia, jotka ovat tehneet työtään asiakasta kuunnellen, asiakkaan tarinaa ja kokemusta hyödyntäen sekä löytäen yhdessä asiakkaan kanssa sopivat keinot toipumiseen. Psykofyysisen fysioterapian keskiössä on asiakkaan kokemus ja asiakkaan omista voimavaroista liikkeelle lähteminen.

Lisätietoa aiheesta saat kirjoittajalta (mieliliike(at)gmail.com). Lisäksi suosittelen tutustumaan uuteen opinnäytetyöhön psykofyysisen fysioterapian keinoista kroonisen kivun hoidossa: ”Kaikki fysioterapia on psykofyysistä”.

 

Psykofyysisen fysioterapian yhdistyksen kotisivut: http://www.psyfy.net

Lisäluettavaa:

Bougea AM, Spandideas N, Alexopoulos EC, Thomaides T, Chrousos GP, Darviri C. 2013. Effect of the emotional freedom technique on perceived stress, quality of life, and cortisol salivary levels in tension-type headache sufferers: a randomized controlled trial. Explore (NY). 2013 Mar-Apr;9(2):91-9.

Dropsy, Jacques 2004. Den harmoniska kroppen. En osynlig övning. Natur och Kultur Akademisk.

Feinstein, D. 2012. Acupoint stimulation in treating psychological disorders: Evidence of efficacy. Review of General Psychology, 16, 364-380.

Gyllensten, Amanda Lundvik, Skär, Lisa, Miller, Michael & Gard, Gunvor 2010. Embodied identity – A deeper understanding of body awareness. Physiotherapy Theory and Practise 26 (7), 439-446.

Herrala, Helinä, Kahrola, Tytti & Sandström, Marita 2008. Psykofyysinen ihminen. Helsinki: WSOY oppimateriaalit.

Martin, Minna, Seppä, Maila, Lehtinen Päivi & Törö Tiina 2014. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta.

Ojala, Tapio 2015. The Essence of the Experience of Chronic Pain. A Phenomenological Study. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Rauhala, Lauri 2005. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino.

Vainikainen, Tuula 2002. Kuuntele potilaan tarinaa! Toimiva vuorovaikutus auttaa sekä potilasta että lääkäriä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002: 118(5): 476– 477. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s